Kun pentu tulee taloon alkaa sosiaalistamisen kello tikittää
vauhdilla. Moni saa oman palleronsa siinä kahdeksan viikon ikäisenä ja siinä
onkin noin kuukausi tehokasta peliaikaa totuttaa pentu kaikkeen mahdolliseen.
Siihen kun yhdistää vielä sen muun elämän, niin vähemmästäkin voi stressiä
pukata.
Meillä tuo aika oli vielä viikon lyhyempi, kun Freya pääsi
uuteen kotiin vasta yhdeksän viikkoisena. Tosin olin onnekkaassa asemassa, kun
olin juuri jäänyt opintovapaalle ja aikaahan minulla oli. Olin päättänyt jo
ennakkoon, että nämä kolme viikkoa käymme kaikki mahdolliset kissanristiäiset,
peräkylän kammarit ja urbaanit baanat, eteenkin kun Freya mielestäni osoittautui
hivenen araksi, tämä näkyi mm. uusien paikkojen ja muiden koirien kohtaamisessa.
Toisaalta kultturishokki maalaaisidyylistä Vantaan lähiöelämään saattoi olla
pienelle hännänheiluttajalle turhan rankka kokemus. Ihmisiä kohtaan Freya oli
alusta asti avoin, joten se ei tuottanut huolta.
Paikkoja missä kävimme mm. oli Myymannin ostoskesksus, Helsinki-Vantaan lentokenttä, Helsingin keskusta,
lasten päiväkoti, Peten koiratarvikeliike, bussiajelu, ratikkapysäkki, Sörnäisten
kurvin Musti ja Mirri, Hurtta Areena,
Racinel Areena, Kirkkonummen
halli ja muutama eteen tullut hissi. Paikat valikoituivat osin
mahdollisuuksista ja osin ihan suunnitelmallisesti. Punaisena lankana pidin
sitä, että ennakoin, mitä meidän arjessa olisi hyvä kohdata. Sen perusteella
priorisoin listaa ja tietysti pyrin myös hahmottamaan, mitkä tilanteet
tarvitsivat vahvistusta.
Myös pyöriin ja erilaisiin kulkuvälineisiin tutustuttiin
monipuolisesti ja onneksi se oli tällaiselle kesän pennulle mahdollista.
Ulkoilimme niin, että lapset pyöräilivät, jotta Freya tottuisi pyöriin. Samaa ssiedätystä teimme autoille ja mopoille.
Kaiken kaikkiaan Freya sopeutui erittäin hyvin uusiin
tilanteisiin ja uskon, että osa sen hyvästä toimintakyvystä on nyt palkintoa
hyvästä sosiaalistamisesta. Tämä ensimmäinen kuukausi saattaa aiheuttaa osalle
stressiä ja harmaita hiuksia. Toiset eivät ehkä ole käsittäneet, miten tärkeä se
ensimmäinen kuukausi uuden perheenjäsenen kanssa on, mutta lupaan, että jos
tämän tekee huolella, se maksaa vaivan myöhemmin.
Elämää isompaa tämä ei ole ja aina ei ole resursseja
panostaa 110%. Jälkeenpäin tehtynä tämä kaikki on vain hivenen työläämpää. Ensimmäisen kuukauden aikana kaikki tapahtuu jotenkin varkain J Nauttikaa pennuistanne. Ensimmäisen kuukauden ykköstavoitteeksi kannattaakin laittaa hyvä sosiaalistaminen eli paljon uusia paikkoja ja positiivisia kokemuksia. Hyvää monipuolista leikkiä, yhdessä oloa ja iloa.
 |
| Tutustumista uuteen kotiseutuun. |
 |
| Käppänä kaveri Etnaan tutustumista 💕 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti